Jalostus on muokannut aivojakin

Tutkijat löysivät koirien aivoista kuusi hermoverkkoa, joissa voi havaita rotujen välisiä eroja. Ihminen on jalostanut monien koirarotujen ulkonäköä mieleisekseen, jopa siinä määrin, että jalostus on pilannut joidenkin rotujen terveyden. Nyt uusi tutkimus kertoo, ettemme ole muokanneet perusteellisesti vain koirien kehoja vaan myös niiden aivoja.

Harvardin yliopiston hermotutkija Erin Hecht kollegoineen tarkasteli 62 puhdasrotuisen koiran magneettikuvia. Koirat edustivat 33 eri rotua. Eri rotujen aivot erosivat selvästi toisistaan senkin jälkeen, kun huomioon oli otettu esimerkiksi eläimen koko ja pään muoto. Tutkijat keskittyivät niihin aivojen osiin, jotka roduilla erosivat eniten toisistaan. He pystyivät piirtämään kartan kuudesta hermoverkkoa, jotka liittyivät eri toimintoihin kuten hajuaistiin ja liikkumiseen. Ne olivat roduilla eri kokoisia.

Kultaisennoutajan, englanninvinttikoiran ja jackrussellinterrierin aivoista otetut magneettikuvat eroavat toisistaan. (klik viereinen kuva)

Tutkimusryhmä halusi lisäksi selvittää, olivatko hermoverkoissa löydetyt erot yhteydessä roduille tyypillisiin käyttäytymispiirteisiin ja vertasi eroja Amerikan kennelliiton määrittämiin käyttö-tarkoituksiin.
Esimerkiksi poliisikoirinakin käytetyillä boksereilla ja dobermanneilla näköön ja hajuaistiin liittyvät aivojen alueet osoittautuivat erilaisiksi kuin muilla roduilla. Taistelukoiriksi alkujaan kasvatetuilla koirilla puolestaan pelkoon, stressiin ja levottomuuteen liittyvät hermoverkot erottuivat muista roduista.

Tuloksia voi pitää melko ennakoidun suuntaisina, mutta koirien aivoja ei ole tutkittu tällä tavalla aiemmin. ”Nämä tulokset osoittavat, että ihmiset ovat valikoivan rodunjalostuksen kautta merkit-sevästi muuttaneet kesykoirien esivanhempien aivoja”, Hecht ja kumppanit kirjoittavat  Journal of Neuroscience  -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Useimmat koirat eivät nykyään toteuta rodulleen aiemmin tyypillisiä tehtäviä. Esimerkiksi labradorinnoutaja on koulutettu noutamaan metsästäjän ampumia lintuja, mutta lemmikeistä harvaa käytetään tähän tehtävään. Onkin hyvin mahdollista, että lintujen perässä metsästys-reissuilla ahkeasti juoksevan labradorinnoutajan aivot eroavat sohvalla kiehnäävän lemmikin aivoista.

Beaglet pystyvät puolestaan haistamaan syöpäkasvaimia ihmisiltä. Bordercolliet voivat paimentaa satojakin lampaita. Syntyessään border-colliet eivät vielä kuitenkaan osaa paimentaa, vaan tarvitsevat siihen harjoitusta. ”Oppimisella on tärkeä rooli, mutta paimentamisessa on selvästi jotain, joka on jo niiden aivoissa syntyessä. Se ei ole synnynnäistä käyttäytymistä vaan alttiutta oppia tämä käytös”, Hecht sanoo Harvardin yliopiston tiedotteessa.

Hechtin mukaan ihminen muokkaa koirarotuja niin paljon, että niiden aivojen rakenne muuttuu samalla olennaisesti. Hän toteaa Science-lehdessä, että ihmisen pitää muokata ja kohdella koiria vastuullisesti.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet koirat olivat lemmikkikoiria eivätkä siis tiettyjä tehtäviä varten kasvatettuja käyttökoiria. Silti niiden aivoissa oli nähtävissä selviä eroja. Parhaillaan Hecht tutkii Harvardin yliopistossa käyttökoiria kuten sotilaalliseen kuriin opetettuja saksanpaimenkoiria ja paimennuskilpailuihin osallistuvia bordercollieita.
Mitä aivokuvat sitten kertovat ihmisen parhaiden ystävien älykkyydestä?
Hecht saa usein vastata kysymykseen siitä, mikä koirarotu on kaikkein viisain. Hänellä on utelijoille diplomaattinen vastaus.
”Tämä tutkimus osoittaa, että ei ole vain yhtä koiraälyn tyyppiä. On monia tyyppejä”, Hecht sanoo.

lähde:   Tiede-lehti  10.9.2019