Aggressiivisimmat koirarodut

- Isot rodut viihtyvät otsikoissa, mutta totuus voi yllättää -

Pienet seurakoirarodut ovat kahden laajan tutkimuksen mukaan aggressiivisimpien koirarotujen kärkeä, mutta isot rodut saavat aikaan vakavimmat ja jopa kuolemaan johtavat vammat, kerrotaan suomalaisen tutkijan uutuuskirjassa. Vihaiset koirat, jotka ovat käyneet joko ihmisen tai toisen koiran kimppuun, nousevat aika ajoin otsikoihin.

Vilkaisu tämän vuoden uutisiin osoittaa, että hyökänneet koirat ovat olleet järjestään isoja. On ollut muun muassa amerikanakitaa, mastiffi, saksanpaimenkoiria, amerikanstaffordshirenterrieri, sekarotuinen 35-kiloinen rescuekoira, toinen iso sekarotuinen koira, kaukasiankoira sekä epäillyt koirasudet.

Keskustelu äityy kiivaaksi, kun koiraharrastajat loukkaantuvat harrastamansa rodun puolesta ja kokevat, että rodun nimeäminen pilaa turhaan koko rodun maineen. Vannoutuneet isojen koirien omistajat huomauttelevat, että pienet räksyttäjät ne vasta äksyjä ovatkin. Ja he ovat siinä oikeassa.

Pienet seurakoirat vihaisimpia
Juuri julkaistussa kirjassa Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus biologi, FT ja eläinten käyttäytymistieteen dosentti Katriina Tiira käy tiiviisti läpi, mitä tutkimustiedolla on sanottavaa koirien aggressiivisuudesta.
Eri rotujen aggressiivisuudesta on tehty kaksi laajaa kyselytutkimusta.
Ensimmäisen mukaan aggressiivisimpia vieraita ihmisiä ja perheenjäseniä kohtaan ovat pienet seurakoirat, kuten chihuahua, shitzu, mopsi, pomeranian, kääpiöpinseri ja kiinanpalatsikoira. Tässä tutkimuksessa aggressiiviseksi käytökseksi laskettiin myös pienet näykkäisyt.
Saman tutkimuksen mukaan vähiten aggressiivinen oli noutajista koostuva roturyhmä, kuten labradorinnoutaja, kultainennoutaja, sileäkarvainen noutaja sekä tanskandoggi ja berninpaimenkoira.

Toisen tutkimuksen mukaan vieraita ihmisiä kohtaan aggressiivisimpia ovat muun muassa mäyräkoira, chihuahua, villakoirat, shetlanninlammaskoira, yorkshirenterrieri sekä rottweiler. Toisia koiria kohtaan aggressiivisimpia ovat akita, mäyräkoira, jackrussellinterrieri, englanninspringerspanielin näyttelylinja sekä pitbull.

Iso koira – vakavammat vammat
Kirjassaan Tiira kirjoittaa, että pienten koirien aggressiivisuutta siedetään paljon paremmin kuin isojen, eikä pienten koirien aggressiivisuuteen välttämättä kiinnitetä niin suurta huomiota jalostuksessa.
Kokonsa puolesta pienet koirat aikaansaavat harvemmin vakavia vammoja ihmisille tai toisille koirille.

Tiira ehdottaa, että koirien hyökkäykset olisikin syytä jakaa kolmeen eri luokkaan niiden kohteen (ihminen vai toinen koira) sekä vakavuuden perusteella. Ensimmäiseen luokkaan kuuluisivat vakavaan vammaan tai kuolemaan johtaneet koiran hyökkäykset toista koiraa kohtaan, toiseen koiran ihmiseen kohdistuvat hyökkäykset, joissa vammat eivät ole vakavia, ja kolmanneksi koiran ihmiseen kohdistuvat hyökkäykset, joissa seurauksena on kuolema tai vakavat hoitoa vaativat vammat.

TIESITKÖ?
– Urokset ovat usein narttuja aggressiivisempia.
– Vakavista puremista vastaavat usein kastroimattomat urokset.
– Koiran purema-alttiutta lisääviä tekijöitä ovat: vähäinen liikunta, kytkettynä olo, vapaana olo omalla tontilla sekä löytökoiratausta.
– Koirat osoittavat keskimäärin enemmän aggressiivisuutta miehiä kohtaan.
– Erään tutkimuksen mukaan ihmisen kuolemaan johtaneissa koirahyökkäyksissä suurin osa uhreista oli koiralle täysin tuntemattomia ja 45 prosenttia uhreista oli alle neljävuotiaita lapsia.

Toinen näkökulma koirien aggressiivisuuteen saadaan, kun tarkastellaan tätä kolmatta luokkaa.

Vakavia vammoja tai jopa ihmisen kuolemaan johtavia puremia aiheuttavat usein isokokoiset rodut tai sekarotuiset koirat, jotka ovat painohaarukaltaan 23-45 kg.

Yhdysvalloissa kuolettavista puremista yli puolessa tapauksissa on vastannut pitbull tai rottweiler tai niiden sekoitus. Lukemat ovat vuosilta 1979-1998 sekä 2017.

Yhdysvalloissa on tehty myös laaja koostetutkimus vakavista kasvojen alueelle kohdistuneista koiran puremista. Siinä todettiin, että suurin puremisriski on pitbull-roduilla, sekarotuisilla sekä saksanpaimenkoirilla. Ne myös saivat pahaa jälkeä aikaan.

Kohtuullisen usein purivat myös cockerspanieli, jackrusselinterrieri sekä bordercollie, mutta niiden aiheuttamat vammat eivät olleet kovin vakavia.

Rotujen kieltämisestä ei suurta hyötyä
Jotkut maat ovat menneet niinkin pitkälle, että ne ovat kieltäneet tiettyjen koirarotujen pitämisen.
Tutkimukset, joissa on verrattu puremistapauksia ennen ja jälkeen rotujen kiellon, ovat johtaneet vaihteleviin tuloksiin.
– Näyttää siltä, että rotujen kieltämisellä ei ole saavutettu suurta hyötyä. Minkään rodun kieltäminen ei myöskään auta sekarotuisten koirien kohdalla, Katriina Tiira summaa kirjassaan.

Miksi koira on aggressiivinen ?
Koiran aggressiivisuuden taustalla voi olla hyvin moninaisia syitä.

Kipu: Muuttuneen käytöksen ja aggressiivisuuden taustalla voi olla kipu. Jos näin on, voidaan aggressiivisuuteen vaikuttaa sairautta hoitamalla.

Pelko: Pelko on yksi kaikkein yleisimmistä koiran aggressiivisuuden syistä. Tällöin aggressiivisen käytöksen tarkoitus on häätää pelottava asia.

Reviirin puolustaminen: Jotkut koirat puolustavat reviiriään aggressiivisesti. Eri rotujen välillä tässä on suuria eroja. Jotkut rodut on nimenomaan jalostettu puolustamaan tiluksiaan.

Ruokaan tai tavaroihin kohdistuva aggressio: Koira voi puolustaa ruokaansa tai tavaroitaan. Tällainen aggressio kohdistuu yleensä omistajaan tai perheenjäseneen.

Suhtautuminen vieraisiin koiriin: Voi muuttua 1-2 vuoden iässä etenkin uroksilla suhteessa samaa sukupuolta oleviin koiriin. Vaihtelee paljon eri roduilla.

Pentu- ja nuoruusiän kokemukset: Karvas kokemus nuorempana voi johtaa siihen, että koira pelkää lajitovereitaan myöhemminkin.

Perimä: Aggressiivisuutta on jalostuksessa suosittu esimerkiksi poliisin ja armeijan työkoirilla sekä vartioinnissa. Taisteluroduilla taas on jalostuksella pyritty siihen, että koirilla on alhainen kynnys hyökätä toisen koiran kimppuun. ”Kaikilla taisteluroduilla tämä taipumus ei kuitenkaan ole enää näkyvissä”, Katriina Tiira huomauttaa kirjassaan.

Ympäristötekijät: Koiranpennun monipuolinen sosiaalistaminen ympäristöönsä ensimmäisten neljän elinkuukauden aikana ja positiiviset kokemukset näyttävät vähentävän vieraisiin ihmisiin kohdistuvaa aggressiivisuutta.

Koulutusmetodit: Rankaisuun perustuvat koulutusmenetelmät ovat yhteydessä koiran ongelmakäytökseen ja aggressiivisuuteen.

Lähde: Katriina Tiira, Koirien käyttäytyminen ja persoonallisuus (Tammi, 2019).

Ilta-Lehti 24.9. Pipsa Parkkinen